Perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoro 2023-2026 valtuuston lähetekeskusteluss

Perussuomalaisten valtuustoryhmän puheenjohtaja Niilo Kärki esittää ryhmäpuheenvuoron Vantaan taloussuunnitelma 2023-2026 lähetekeskustelussa.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut!

Toimintaympäristössämme on viime vuosina ollut epätavallisen paljon erilaisia muutoksia:

Koronaa jo 2 vuotta, sote-muutos käynnissä, erilaisia koronarahoitus-, hätärahoitus-, ilmastorahoitus-, ja muita ”tarkkarajaisia ja kertaluonteisia” EU-paketteja – lähinnä maksettavaksi, korkojen ja inflaation ennätysmäinen nousu.
Venäjän aloittama rikollinen, kv-lakien vastainen sota Ukrainassa on sodan kauhujen lisäksi aiheuttamassa vakavan ruokapulan mm. Euroopassa ja Afrikassa. Miljoonien sotapakolaisten lisäksi Eurooppaan on tulossa mahdollisesti myös miljoonia ruokapakolaisia.

Ensi vuoden alussa sote siirtyy hyvinvointialueen hoidettavaksi – edelleen verovaroin kustannettuna. Sen jälkeen Vantaan suurin toimiala on kasvatus- ja opetusala, jonka osuus budjetista on reilusti yli puolet.

Kasvatus- ja opetusalasta varmaankaan mikään ryhmä ei halunne leikata, lisärahoitukselle paremminkin on tarvetta. Tästä alueesta puhuu myöhemmin lisää opetusalan asiantuntija, valtuutettu Lundell.

Vantaalla olemme myönteisen erityskohtelun ohjelmilla ja segregaation ehkäisytoimilla pyrkineet ehkäisemään alueellisen eriytymisen haittapuolia. Alueellisia väestömuutoksia on seurattava tarkasti, jotta tiedämme, olemmeko saaneet toimenpiteillämme toivottuja tuloksia – vai ovatko ne jääneet vain haaveiksi. Yli 10 vuotta Vantaan väestökasvu on perustunut 80%:sesti vieraskielisen väestön kasvuun. Viime vuonna jo täysin – siis 100%:sesti vieraskieliseen väestöön.

3 vuotta sitten Espoon kaupunginjohtaja nosti keskusteluun ”maahanmuutosta koituvat valtavat kustannukset”. Hän peräänkuulutti suurempaa osaa kuluista valtion maksettavaksi. Näkemys on perusteltu. Valtio päättää täysin mm. turvapaikanhakijoista ja heistä aiheutuvista lakisääteisistä kuluista. Nämä kulut eivät kuulu myöskään Vantaalla kuntaveroilla katettaviksi.

Perussuomalaiset on useasti, mm. lähete- ja budjettikeskusteluissa esittänyt tiiviimpää yhteistoimintaa pk-seudun ja 6-kaupunkien kanssa hallituksen suuntaan mm. valtionosuuksista ”maahanmuuton valtaviin kustannuksiin”. Talousarvioon on lisättävä vieraskielisten määrän kasvusta aiheutuva miljoonien eurojen menojen kasvu niin kauan, kunnes valtionosuuksiin saadaan todellisten menojen mukainen lisäys.

Useissa yhteyksissä toistamme PITOVOIMA ja VETOVOIMA termejä. Vantaa tarvitsee veronmaksukykyistä väestöä. Vain siten pystymme tarjoamaan kuntalaisille tasokkaita, lakisääteisiä palveluja.

Viimeisin tehtäväni työelämässä oli asevelvollisuussektorin johtaja. Silloin pidettiin vuosittain Pohjoismaiset asevelvollisuusalan neuvottelupäivät, joilla esiteltiin ja keskusteltiin kunkin maan haasteista ja alan kehityksestä. Voisi olla hyvä harkita hieman vastaavan kaltaisia tapaamisia Pohjoismaisten ystävyyskaupunkiemme kanssa segregaatiosta. Sitä vartenhan ystävyyskaupungit ovat olemassa.

Vuoden 2020 lopussa Vantaalla oli vieraskielisten osuus kahdessa kaupunginosassa yli 40 % ja kolmessa yli 30 %. Viime vuoden lopussa koko Vantaalla vieraskielisten osuus oli 23 %.
Kolmessa vuodessa (-19 -21) Vantaan vieraskielisten määrä on kasvanut yli 5 %-yksikköä, lähes 1.8 kertaa vuoden 2018 ennuste.

Jos sama muutosvauhti jatkuu, jo v. 2027 lopussa vieraskielisten määrä olisi noin kolmasosa Vantaan väestöstä.

Kiitos!

#perussuomalaiset #Vantaa