Sisäilmaongelmat

Viimevuotiseen tapaan merkittävään asemaan budjettineuvotteluissa nousi sisäilmaongelmat ja niiden hoitaminen. Sisäilmakorjauksiin kohdennetaan 5 miljoonaa. Koulujen ja päiväkotien uudis- sekä laajennusrakentaminen jatkuvat.

Tärkein uusi päätös – vihdoin – on uusi sitova tavoite: Sisäilmasta sairastuneille tarjotaan tilat, jotka eivät aiheuta oireita. Tällaisen hyvän-ilman opetustila on välttämätön myös Vantaalla.

Sivistystoimi valmistelee ratkaisun tiloista syyslukukauden 2019 alkuun mennessä. Lisäksi selvitetään mahdollisuuksia pysyvästi sisäilmasta sairastuneille koulun tai monitoimitilan rakentamiseksi.
Merkittävää päätöksissä on, että ymmärretään oireista kärsivistä huolehtimisen ja rakennusten sisäilmakorjausten tekemisen olevan kaksi eri asiaa. Vantaan on isännänvastuulla huolehdittava niin oppilaiden kuin opettajien ja muun henkilökunnan terveellisistä työskentelyolosuhteista. Remontit ovat oma projektinsa.

Toimintaympäristön muutoksista

Budjettikirjassa merkittäviä toimintaympäristön muutoksia ovat vieraskielisten määrän ja ikääntyneiden määrän kasvu.

Ikääntyvien määrän kasvuun on vastattu mm. henkilöresurssien lisäyksillä.

Vaikeampi asia on vieraskielisten määrän nopea lisääntyminen. Vieraskielisten määrässä olemme viimeisten tilastojen mukaan Suomen vieraskielisin kunta. Väestönkasvustamme 80% on kymmenen vuoden ajan tullut vieraskielisestä väestöstä.

Vantaan strategian mukaan kaupungin toimialat toimivat alueellisen segregaation ehkäisemiseksi.

Budjettikirjassa mainittu positiivisen erityiskohtelun ohjelma vaikuttaa lähinnä oireiden hoitamiselta, ei segregaation ehkäisyltä.

Segregaation ehkäisyn alalla on ilmeisesti pyrittävä lisäämään yhteistyötä ainakin pääkaupunkiseudun kaupunkien kesken vaikka tuloksellisia ratkaisuja ei taida olla vielä kenelläkään tiedossa. Asia on varmasti ainakin yhtä tärkeä ja kauaskantoinen kuin MAL-sopimuskin.

Lisäysesitys

Perussuomalaiset tulevat uudistamaan lisäysesityksen budjettitekstiin: Vantaa laatii vuoden 2019 aikana selvityksen, voisiko 1.-2.-luokkalaisille vuorotyötä tekevien yksinhuoltajien lapsille tarjota ilta-, yö- ja viikonloppuhoitoa kunnallisessa vuoropäiväkodissa tai perhepäivähoidossa tarpeen niin vaatiessa.

Ryhmän varapuheenjohtaja valtuutettu Mäkilaine kertoo asiasta enemmän keskusteluosuudessa.

Budjettiprosessin kehittäminen?

Budjetin sisällön kehittämisen lisäksi valtuuston on syytä miettiä budjettiprosessin kehittämistä.

Ryhmien yhteinen budjettivalmistelu, ns ”korikokous” kesti tänä vuonna reilut 17 tuntia. Se on pitkä aika tuottaa 1,6 miljardin budjettiin kaupunginjohtajan teknisten korjausesitysten lisäksi 618 000 euroa lisäkohdennuksia ja arvioida maanmyyntitulot 2 miljoonaa aiemmin esitettyä suuremmiksi.
Saimme aikaiseksi noin 105 muutosta, joista kaupunginjohtajan teknisiä korjauksia ja päivityksiä oli 10%.

Ryhmien esityksistä ”korikokouksessa” hyväksyttiin noin 90 isompaa ja pienempää tekstimuutosta ja 10 menolisäystä.

On varmaan hyvä pohtia ensi vuonna esimerkiksi mahdollisuutta käsitellä budjettiluonnos lautakunnissa, jolloin yksityiskohtainen asiantuntijuus ja harkintavalmius kohtaisivat toimialojen alustavassa käsittelyssä ehkä nykyistä paremmin.

Valtuustoryhmän puheenjohtaja

Niilo Kärki