PS-valtuustoryhmän ryhmäpuheenvuoro talousarviokäsittelyn yleiskeskustelussa
PS valtuustoryhmän puheenjohtaja Niilo Kärjen ryhmäpuheenvuoro 13.12.2021:
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut, hyvät vantaalaiset!
Tämänkertaiset budjettineuvottelut olivat edelleen kehittyneet viimevuotisesta. Erityisesti liikennevalotyyppiset värikoodit ryhmien alustavina kommentteina juohevoittivat neuvottelujen kulkua.
Perussuomalainen ryhmä on tyytyväinen mm. siihen, että sosiaali- ja terveysalan henkilöresursseja oli lisätty jo pohjaesityksessä reilut 120 henkilöä. Henkilöiden rekrytointi on kuitenkin pääkaupunkiseudulla haastavaa myös ensi vuonna. Sotealueen käynnistämisvalmistelut voivat tehdä siitä aiempaakin haastavamman.
Perussuomalaiset tulevat käsittelyn kuluessa tekemään muutosesitykset mm. Vantaa-lisän säilyttämisestä, kiintiöpakolaisten vastaanotosta pidättäytymisestä, ratikan rakentamispäätöksen rajaamisesta yleissuunnitteluun (- ei varsinaista yksityiskohtaista rakentamisen suunnittelua) sekä selvitystä Suomirata oy:stä irrottautumisesta. Niistä lisää yleiskeskustelun aikana.
Viime vuoden budjettikirjassa todettiin mm. ”Vuoden 2020 talousarvion painopisteitä ovat mm. segregaation torjunta myönteisen erityiskohtelun alueohjelman toteuttamisen jatkuessa.”
Tälle vuodelle (2021) myönteisen erityiskohtelun kohdalle oli kirjattu tavoitteeksi MEK-ohjelman toimenpiteet suoritettu. Vuosi sitten arvioin tuota ohjelmaa lähinnä oireiden hoitamiseksi. Toivottavasti valtuusto saa ohjelman tuloksellisuudesta raportin alkuvuodesta.
Nyt käsiteltävään ensi vuoden budjettiin sisältyy edelleen 2 miljoonaa euroa tuohon erityiskohtelun ohjelmaan.
Budjettikirjassa todetaan väestönkasvu ja monikulttuurisen väestön osuuden kasvu, hyvinvointierojen kasvu, segregaation jatkuminen, polarisoituminen, henkilöstön saatavuuden haasteet, SOTE-uudistus, koronan pitkäaikaisvaikutukset ja palveluiden kehittämisen tarve.
Budjettikirjankin mukaan väestönkasvu aiheuttaa painetta palvelutuotannolle ja investoinneille myös tulevina vuosina. Siksi väestönkasvua tulee pyrkiä hillitsemään, esimerkiksi 1,5%:iin.
Vantaalta poismuuttavien määrä kasvoi selvästi. Puhumme joka vuosi vetovoimasta ja pitovoimasta. Haluaisimme monipuolisesti osaajia, pysyviä vantaalaisia. Erityisesti lapsiperheet haluavat lapsilleen hyvät koulumahdollisuudet. Väestönkasvustamme on viimeiset 10 vuotta n. 80% ollut vieraskielisen väestön kasvua.
Tämän vuoden (2021) budjettikirjaan sisältyi kirjaus: ”Kaupunki laatii eri toimialat kattavan ohjelman sosiaalisesti kestävän kaupunkirakenteen luomiseksi sekä segregaation ehkäisemiseksi niin asumisessa kuin palvelutoiminnassa.”
Edelleenkin kaivataan tekoja ja toimenpiteitä. Ja laajaa yhteistyötä. Vaikka vuosi sitten torjuminen muuttuikin ehkäisemiseksi.
Segregaation ehkäisyyn ei ole läntisen Euroopan maissa edelleenkään keksitty tehokkaita toimia. Euroopassa on kuitenkin kymmenkunta valtiota, joista ei ole juuri uutisoitu segregaatio-ongelmista. Tehokkainta lienee ennaltaehkäisy.
Esimerkiksi Tanskan pääministeri on ilmoittanut hallituksensa tavoitteeksi turvapaikanhakijoita nolla. Lausunnossa näkyy vuosikymmenten kokemusasiantuntijan ratkaisu haasteeseen.
Vantaa on Suomen vieraskielisin kunta, 21,6 % vieraskielisiä.
Vieraskielisten varhaiskasvatusikäisten osuus vuoteen 2030 mennessä on 34 prosenttia. 15 vuoden kuluttua alle 55 vuotiaista yli 40 %- on vieraskielisiä – (ennustaa Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste 2018–2035). Niin kauan kuin emme yksin Vantaalla pysty kehittämään tuloksellisia toimia segregaation ehkäisyyn, on syytä antaa myös valtionhallinnolle selvä viesti.
”Vantaa pidättäytyy vastaanottamasta kiintiöpakolaisia niin kauan kun olemme yksi Suomen kolmesta vieraskielisimmästä kaupungista.” Esitimme tätä myös viime vuoden budjettivaltuustossa. Esitimme sitä myös tämän syksyn kaupunginhallituksessa, kun Vantaalta tiedusteltiin Afganistanista tuoduille kiintiöpakolaisille paikkoja.
Molemmilla kerroilla jäimme ilman tukea muilta ryhmiltä. Pään painaminen pensaaseen ei kuitenkaan auta. Tapahtumat Euroopassa ja myös erityisesti Ruotsissa ja Tanskassa osoittavat suunnan, ellemme pysty Suomessa parempaan.
Kuntalain mukaan kunnan tehtävä on kuntalaisten hyvinvoinnista huolehtiminen – ei maapallon sosiaalitoimiston sivukonttorina toimiminen.
Emme kaupunkina pysty yksin huolehtimaan vieraskielisen väestön segregaation ehkäisystä. Siksi tähän haasteeseen on saatava pääkaupunkiseudun yhteistyön lisäksi mukaan erityisesti valtion toimenpiteet.
Korona-aikana helposti keskittyy lähitulevaan ja seuraavaan vuoteen. Samalla on myös muistettava vaikuttaa jo nyt vuosien päässä oleviin tulevaisuusnäkymiin – nyt, kun niihin vielä voidaan vaikuttaa.
Kiitos