Valtuustoryhmän ryhmäpuheenvuoro Vantaan talousarviokeskustelussa
Vantaan Sanomat 17.11.2020
Vantaan Perussuomalaisten valtuustoryhmän puheenjohtaja Niilo Kärjen ryhmäpuheenvuoro:
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut, hyvät vantaalaiset!
Tämänkertaiset budjettineuvottelut olivat selvästi kehittyneet viimevuotisesta. Erityisesti etukäteen saadut toimialojen kirjalliset kommentit tehtyihin muutosesityksiin olivat tervetullut parannus korineuvotteluihin. Samoin liikennevalotyyppiset värikoodit ryhmien alustavina kommentteina juohevoittivat neuvottelujen kulkua. Kokous oli noin neljänneksen lyhyempi kuin viime vuonna.
Jatkokehityksenä voisi harkita ryhmien värikommentointia myös toimialojen antamiin kommentteihin ja esitysten muokkausvaihtoehtoihin.
Erityisesti tekstimuutosesitysten käsittelyä jo lautakuntavaiheessa tulee edelleen parantaa. Korineuvotteluvaiheessa tekstimuutokset ovat yleensä hankalia ja hitaita toteuttaa.
Muutosesityksiä oli reilut 200, tosin parista suosituimmasta asiasta oli useilta ryhmiltä samanlaiset esitykset.
Perussuomalainen ryhmä on tyytyväinen ettei kuntaveroa eikä asuinrakennusten kiinteistöveroa nosteta. Eikä kuntalisää poisteta.
Perussuomalaiset tulevat käsittelyn kuluessa tekemään muutosesitykset Vantaa-lisään, valtuustoryhmien tukeen ja yleiseen kiinteistöveroon liittyen sekä yhden tekstilisäysesityksen. Niistä lisää yleiskeskustelun aikana.
Tämän vuoden budjettikirjassa lukee mm. ”Vuoden 2020 talousarvion painopisteitä ovat mm. segregaation torjunta myönteisen erityiskohtelun alueohjelman toteuttamisen jatkuessa,” … tämä siis ensimmäisenä neljästä mainitusta asiasta (älykkään ja digitalisen Vantaan rakentaminen, korkeakoulu- ja yliopistoyhteistyön kehittäminen sekä asukastoiminnan tukeminen uusia tiloja avaamalla.)
Vuosi sitten ja kevään lähetepuheessa arvioin tuota ohjelmaa lähinnä oireiden hoitamiseksi. Tämän syksyn budjettineuvotteluihin liittyen kysyimme tuon ohjelman tuloksellisuutta ja siitä luvattiin raportoida marraskuun valtuustoinfossa. Ikävä kyllä se ei ilmeisesti mahtunut mukaan viime torstain ohjelmaan. Toivottavasti valtuusto saa ohjelman tuloksellisuudesta raportin lähiaikoina. Onhan kyseessä yksi tämän vuoden talousarvion painopisteitä.
Nyt käsiteltävään ensi vuoden budjettiin sisältyy edelleen 2 miljoonaa euroa tuohon erityiskohtelun ohjelmaan.
Nyt käsiteltävään 2021 budjettikirjaan sisältyy kirjaus: ”Kaupunki laatii eri toimialat kattavan ohjelman sosiaalisesti kestävän kaupunki-rakenteen luomiseksi sekä segregaation ehkäisemiseksi niin asumisessa kuin palvelutoiminnassa.” Nyt kaivataan tekoja ja toimenpiteitä. Ja laajaa yhteistyötä. Vaikka torjuminen onkin muuttunut ehkäisemiseksi.
Segregaation ehkäisyyn ei ole läntisen Euroopan maissa keksitty tehokkaita toimia. Euroopassa on kuitenkin kymmenkunta valtiota, joista ei ole juuri uutisoitu segregaatio-ongelmista.
Vantaa on Suomen vieraskielisin kunta. Nyt 20% vieraskielisiä, 15 vuoden kuluttua alle 55 vuotiaista yli 40 % vieraskielisiä – ennustaa Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste 2018 -2035. Niin kauan kuin emme yksin Vantaalla pysty kehittämään tuloksellisia toimia segregaation ehkäisyyn, on syytä antaa myös valtionhallinnolle selvä viesti.
”Vantaa pidättäytyy vastaanottamasta kiintiöpakolaisia niin kauan kun olemme yksi Suomen kolmesta vieraskielisimmästä kaupungista.” Esitämme tätä jo korineuvotteluvaiheessa esittämäämme tekstilisäystä budjettikirjaan.
EU ei ole pystynyt mihinkään merkittäviin toimenpiteisiin Eurooppaan suuntautuneen koordinoimattoman maahanmuuton hillitsemisessä ja siitä aiheutuneissa segregaatio-ongelmissa. Emme kaupunkina pysty yksin huolehtimaan vieraskielisen väestön segregaation ehkäisystä. Siksi tähän haasteeseen on saatava pääkaupunkiseudun yhteistyön lisäksi mukaan erityisesti valtion toimenpiteet.
Korona-aikana helposti keskittyy tulevaan ja sitä seuraavaan vuoteen. Se on ymmärrettävää. Tulevan vuoden haasteet on hoidettava. Samalla on muistettava vaikuttaa jo nyt myös vuosien päässä oleviin tulevaisuusnäkymiin – nyt, kun niihin vielä voidaan vaikuttaa.