PS Vantaa ei hyväksynyt kaupungin talousarvioesitystä
Emme voineet hyväksyä kaupungin talousarvioesitystä, koska talousarvio sisälsi ratikan investoinnin.
Talousneuvottelut 2. päivä
Kaupunginhallituksen kokouksesta:
Perussuomalaiset ja Keskusta teki tänään kaupunginhallituksessa muutosesityksen kaupunginjohtajan talousarvioesitykseen. G12 eli mukana ovat ps, kesk ja kd, jolla ei ole edustajaa kaupunginhallituksessa.
Muutosesitys kohtaan a)
Esitämme kaupunginjohtajan talousarvion- ja taloussuunnitelmaesityksen vuosille 2026–2029 hyväksyttäväksi seuraavin muutoksin;
Velkakatto, Vantaan kaupungin velalle ylärajaksi 1,5 miljardia euroa.
Talousarvioesityksen tuloslaskelmaosa:
Vantaan ratikan korkomenojen poisto,
menosäästöä 8,5 miljoonaa euroa.
Turvallisuuspanostus, 40-50 järjestysmiehen palkkaaminen asemanseuduille, menolisäys 2 miljoonaa euroa.
Työllisyyspanostus, Vantaa-paketti, jolla kompensoidaan uusien työpaikkojen sivukuluja, menolisäys nettona 2,5 miljoonaa euroa.
Hulevesimaksun peruminen, menolisäys 3,3 miljoonaa euroa
Ryhmäpäiväperhehoidon, yksityisen hoidon tuen ja seniorien sporttikorttiin kohdistuvien leikkausten peruminen, menolisäys 600 000 euroa.
Talousarvioesityksen investointiosa:
– Lykätään ratikkainvestointia; investointien vähennys 544 miljoonalla eurolla.
– Uusi 30 miljoonan euron investointiohjelma; sisältää jäähallin, 10 ulkokuntosalia, kaksi tekojäärataa, 10 harrastetilaa ja yhden lähipäiväkodin.
Muutosesitys kohtaan c)
Esitetään hyväksyttäväksi edellä sanotun kohdan a) muutoksin
Pöytäkirjalausuma Perussuomalaiset ja Keskusta:
Perussuomalaiset ja Keskusta eivät kaupungin heikentyneessä taloustilanteessa ja keskeisen ratikka-investoinnin ylittäessä merkittävästi kustannusarvion voi hyväksyä kaupunginjohtajan esittämää talousarvioiesitystä.
Perussuomalaiset, Keskusta ja Kristillisdemokraatit katsovat välttämättömäksi esittää vantaalaisten kannalta paremman vaihtoehdon. Vaihtoehto esittää ratikkainvestoinnin peruuttamisen lisäksi kaupungin velkajarrun, 30 M€ investointiohjelman sekä panostukset työllisyyteen ja turvallisuuteen.
Taustaa:
Kaupungin väestön kasvu 2015–2025 on ylittänyt kaikki kasvuennusteet sekä kaupungin taloudellisen kantokyvyn. Elinvoimaa ei ole kehitetty onnistuneesti. Alueellinen eriytyminen lisääntynyt ja turvallisuus olennaisesti heikentynyt. Siksi toteutunutta kasvua viimeisen 10 vuoden aikana voi perustellusti osin luonnehtia ongelmalliseksi.
Tulevien vuosien strategiaa rakennettaessa on avoimesti myönnettävä liian nopean kasvun aiheuttamat haasteet sekä vältettävä niitä jatkossa. Tämä oleellinen seikka ei tahdo nyt välittyä kaupungin strategiaesityksestä eikä taloudellisia toimenpiteitä kuvaavasta taloussuunnitelmasta.
G12 eli Perussuomalaiset, Keskusta ja Kristillisdemokraatit pitää strategiaa liian kaunopuheisena ja nykyistä toimintaa liian kuvailevana. Siitä puuttuvat innostavat ja kohti parempaa vievät strategiset tavoitteet rakenteellisille muutoksille.
Kaupungin taloussuunnitelma 2026–29 on ylioptimistinen. Se perustuu verotulojen 131 Meuron ja valtionosuuksien 121 Meuron kasvuun vuoden 2025 tasoon verrattuna. Tulokasvu on arvioitu neljännesmiljardin euron suuruiseksi vain neljässä vuodessa. On selvää, että näin optimistisella tulojen kasvulla tehdään tilaa ratikkainvestoinnille. Sopeutustarve voi olla lähempänä 150 miljoonaa euroa kuin nyt kuvattua 30+60=90 miljoonaa euroa.
Pelkona on, että valtuustokauden puolivälitarkastelu tuo esiin mahdollisesti uuden mittavan saneeraustarpeen, ellei asioiden syihin puututa ajoissa.
Talousarvio 2026 on liian varovainen. Kulut kasvavat ja talousongelmia siirretään sen sijaan, että niihin päättäväisesti tartutaan.
Kaupungin keskeisten tytäryhtiöiden strategiat tai taloudet eivät näy kaupungin strategiassa tai taloussuunnitelmassa.
G12 on huolissaan omistajaohjauksen tasosta.