Valtuustoryhmän budjettipuhe
PS-valtuustoryhmän ryhmäpuhe valtuuston budjettikokouksessa 14.11.2022.
Puheen piti valtuustoryhmän pj Niilo Kärki.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut, vantaalaiset!
Kuntatutkija Timo Aro on todennut (VS 8.9.), että suurissa kaupungeissa noin 0,5–1 prosentin kasvu olisi optimi. Jos mennään yli yhden tai kahden prosentin, alkaa tulla negatiivisia vaikutuksia, jollei kasvuun varauduta perusteellisesti. Useana vuonna kasvumme on ollut jopa 2,5% tuntumassa.
Vantaa on Suomen vieraskielisin kunta. Viime vuonna Vantaan väestönkasvusta 100 prosenttia oli vieraskielisiä.
Olemme vuosien ajan pyrkineet estämään segregaatiota mm. myönteisen erityiskohtelun ohjelmalla, 2 M€/v. MEK-ohjelman vaikuttavuudesta ei ole selkeitä merkkejä.
Perussuomalaiset on useana vuonna esittänyt pidättäytymistä kiintiöpakolaisten vastaanottamisesta niin kauan kun olemme yksi maan vieraskielisimmistä kunnista. Viime vuonna tuo lisäysesityksemme budjettikirjaan ei menestynyt äänestyksessä.
Viime vuosien entistä avoimempi kirjoittelu mediassa segregaatiokehityksen voimistumisesta erityisesti Ruotsissa ja kotimaan lisääntyneet kirjoitukset väkivaltaisuuksista ja poliisin kirjoitukset rikollisjengeistä on pantu merkille somessa ja eri keskusteluissa.
Tähän mennessä olemme saaneet huomata, ettei runsaan maahanmuuton ja segregaatiokehityksen haasteisiin ole valtiovallan taholta riittävästi reagoitu. Suomen vieraskielisimpänä kaupunkina tehtävämme on tuoda haasteet valtiovallan – lainsäätäjän – tietoisuuteen, ennen kuin olemme ongelmien kanssa peruuttamattomasti Ruotsin tiellä. Nyt ongelmista kärsivät valtaosaltaan kuntalaiset ja lasku tulee veronmaksajille.
Tämän vuoden tekstilisäysesitykseen kiintiöpaikoista pidättäytymiseen saimme toimialan kommenttina, ettei Vantaalla eikä muissa suurissa kaupungeissa ole kuntapaikkoja koska pk-seudulle muuttaa paljon turvapaikanhakijoita muualta Suomesta.
Olemme tyytyväisiä, että seuraava segregaatioon liittyvä lisäyksemme sai neuvotteluissa enemmistön tuen.
”Vantaalla pyritään torjumaan segregaatiota aiempaa vaikuttavammin. Kuutoskaupunkien ja valtion kanssa yhteistyössä selvitetään kansainvälisten esimerkkien pohjalta, miten valtion ja kaupunkien toimin voidaan lisätä työkaluja ja mahdollisuuksia segregaation torjuntaan.”
Asia on syytä ottaa ripeästi työn alle. Esimerkiksi kuutoskaupunkien kanssa tammikuussa kokemuksien ja ongelmien vähentämiskeinojen kokoaminen ja helmikuussa yhteydenpito Ruotsin ja Tanskan ystävyyskaupunkien kokemuksiin ja sikäläisiin lainsäädännön keinoihin ja menettelyihin.
Huhtikuussa on eduskuntavaalit. Kerätyistä kokemuksista ja erilaisista keinoista olisi silloin käytettävissä kooste hallitusneuvottelupuolueille – mitkä ne sitten ovatkaan.
Muita tärkeitä budjettikirjauksia:
400 000 euron lisäys kaupungin kouluruokailun kehittämiseen jäi pieneksi. Esitimme kolminkertaista lisäystä.
Miljoona euroa kaupungin henkilöstön työhyvinvoinnin, työntekijöiden saatavuusongelman ja pitovoiman kehittämiseen oli tärkeä lisäys. Myös lisäpanostus koulujen ja esiopetuksen tukitoimiin oli tärkeä.
Pohjaesityksessä oli 220 uutta vakanssia; mm. 122 perusopetukseen ja 51 varhaiskasvatukseen.
Segregaatioalueiden koulujen luokkakokoa on pienennettävä, jotta opettajilla on kunnolla aikaa vieraskielisten lasten opettamiseen. Yhteiskuntaan sopeutumisessa on tärkeää vahva suomen kielen taito.
On välttämätöntä, että saatavuusongelmaan kiinnitetään huomiota ja rekrytointiin panostetaan. Silti se ei tule olemaan helppoa pk-seudulla. Erityisesti segregoituneet koulupiirimme voivat olla erityinen rekrytointihaaste.
Riittääkö Vantaan vetovoima?
Kiitos
#perussuomalaiset #Vantaa