Vantaan Perussuomalaisen valtuustoryhmän lähetepuhe
Vantaan kaupunginvaltuuston etäkokous oli pitkä.
Menossa on lähetekeskustelu, kuvassa puheenvuoroa pitää Perussuomalaisen ryhmän pj Niilo Kärki.
Yksi ryhmä on jo vihjannut veronkorotusta, me emme kannata sitä, muuten viimeisetkin veronmaksajat kaikkoavat.
* * *
Puhe:
Pari kuukautta olemme olleet korona-pandemian vaikutusten alaisia. Emme tiedä tarpeeksi koronan suorista vaikutuksista, saati sitten lähivuosien taloudellisista vaikutuksista – kuinka syvästi se vaikuttaa valtion talouteen tai Vantaan talouteen. Valtion tuen määrä Vantaalle on yhtälailla vain arvailujen varassa.
On selvää, että Vantaan on jatkossakin huolehdittava peruspalveluista. Koronan keskellä meiltä puuttuu vielä tarkemmat tiedot sen vaikutuksista eri toimialojen tämän vuoden talouteen. Ehkä syksyllä on jo kertynyt lisää perusteita arvioinneille.
Nyt on kuitenkin perusteita arvioida esimerkiksi suurien tiehankkeiden asemaa.
TEM kansliapäällikkö Gustafsson totesi Korkmanin raporttia arvioidessaan mm. Tiehankkeet on arvioitava kustannus-hyöty analyysin perusteella.
Vantaalla kiinnitän huomion esim. Suomi-rata ja Lento-rata hankeisiin. Ne molemmat ovat valtakunnallisia tiehankkeita ja siten valtion hoidettavia ja rahoitettavia – mitä niistä myöhemmin päätetäänkin. Vantaalaiset osallistuvat niiden rahoitukseen täysin riittävästi tuloveroja maksaessaan. Kuntaverot on käytettävä kuntalaisten hyvinvoinnin ylläpitämiseen ja kehittämiseen.
Vantaan omaa ratikka-hanketta perussuomalaiset eivät kannata kalliina kiskovaihtoehtona. Siksi suunnittelussa on syytä keskittyä esitettyyn superbussivaihtoehtoon. Selvityksessähän todettiin, että liikennehankkeiden vaikutukset eivät ole liikuntatavasta riippuvaisia. Ei ole siis eroa onko kyseessä bussi vai ratikka. Kiinteistökehityksen kannalta on olennaista, että bussit tai ratikat kulkevat omalla kaistallaan, eivät muun liikenteen seassa.
Bussin – tai ratikan – odotetaan edesauttavan kiinteistökehitystä ja tuovan Vantaalle veronmaksukykyisempiä kuntalaisia. Koronan aiheuttama epävarmuus – ja sen kesto – ovat vain entisestään lisänneet kalliin ratikkavaihtoehdon epävarmuutta, myös tuleville vuosille.
Siksi – edelleen – kannatamme toistasataa miljoonaa edullisempaa vaihtoehtoa – sähköbussia.
Kaupunginjohtajan tilannekuvauksessa merkittävä toimintaympäristön muutos koronan lisäksi – on edelleen – vieraskielisten määrän kasvu.
Vieraskielisten määrässä olemme viimeisten tilastojen mukaan Suomen vieraskielisin kunta. Väestönkasvustamme 80% on kymmenen vuoden ajan tullut vieraskielisestä väestöstä.
Vantaan strategian mukaan kaupungin toimialat toimivat alueellisen segregaation ehkäisemiseksi.
Budjettikirjassa mainittu positiivisen erityiskohtelun ohjelma vaikuttaa lähinnä oireiden hoitamiselta, ei segregaation ehkäisyltä. On selvää, ettei segregaatio ole yksin Vantaan ongelma. Espoon kaupunginjohtaja on jo julkisuudessakin (HS 4.3.) vaatinut valtiolta parempaa maahanmuuttajista aiheutuvien valtavien kulujen kattamista. Helsingin suomenkielisten pikkulapsiperheiden muuttamisesta heikko-osaisilta alueilta ennen lasten kouluun menoa kirjoitti jo Helsingin Sanomatkin (3.10.).
Viime vuonna korineuvotteluissa päästiin yhteisymmärrykseen hyvästä muotoilusta ”Käynnissä olevan metropolistrategiatyön yhteydessä kehitetään keinoja alueellisen segregaation vähentämiseksi metropolialueella.”
Jäämme odottamaan tuloksia.
18.5.2020
PS-valtuustoryhmän puheenjohtaja
Niilo Kärki
#Vantaa
#vantaanperussuomalaiset
#perussuomalaiset