Valtuustoryhmän puheenjohtajan budjettipuhe

PS-valtuustoryhmän ryhmäpuhe valtuuston budjettikokouksessa 13.11.2023
Perussuomalaisten valtuustoryhmän puheenjohtaja Niilo Kärki:
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut, vantaalaiset!
Tärkein yksittäinen budjettikirjan lisäys oli:
Ateriapalveluihin jatketaan 1 miljoonan lisärahoitusta. Myös puistoruokatarjoilun edelleen kehittäminen oli hyvä päätös.
Molemmat ovat tärkeitä panostuksia lapsiin ja nuoriin.
Jo viime syksyn puheenvuoroissa muistutimme tarpeesta pienentää segregaatioalueiden koulujen luokkakokoa, jotta opettajilla on kunnolla aikaa vieraskielisten lasten opettamiseen. Tarve jatkuu edelleen. Samoin luokkarauhan varmistaminen. Yhteiskuntaan sopeutumisessa on edelleen tärkeää vahva suomen kielen taito.
Kuntatutkija Timo Aro on todennut, että suurissa kaupungeissa noin 0,5–1 prosentin kasvu olisi optimi. Jos mennään yli yhden tai kahden prosentin, alkaa tulla negatiivisia vaikutuksia, jollei kasvuun varauduta perusteellisesti. Useana vuonna kasvumme on ollut jopa 2,5 % tuntumassa. Kasvun tarvetta tunnutaan perusteltavan ratikan rakentamiskeskusteluun liittyen.
Vantaa on Suomen vieraskielisin kunta. Viime vuonna Vantaan väestönkasvu oli 100 prosenttisesti vieraskielistä.
Olemme Vantaalla jo vuosien ajan pyrkineet estämään segregaatiota mm. myönteisen erityiskohtelun ohjelmalla, 2 M€/v. MEK-ohjelman vaikuttavuudesta ei ole esitetty selkeitä tuloksia.
Perussuomalaiset on useana vuonna esittänyt pidättäytymistä turvapaikanhakijoiden vastaanottamisesta niin kauan kun olemme yksi maan vieraskielisimmistä kunnista.
Viime vuosien entistä avoimempi kirjoittelu mediassa segregaatiokehityksen voimistumisesta erityisesti Ruotsissa ja kotimaan lisääntyneet kirjoitukset väkivaltaisuuksista ja poliisin kirjoitukset rikollisjengeistä on pantu merkille somessa ja eri keskusteluissa.
Tähän mennessä olemme saaneet huomata, ettei runsaan maahanmuuton ja segregaatiokehityksen haasteisiin ole valtiovallan taholta riittävästi reagoitu. Odotamme mielenkiinnolla uuden hallituksen toimenpiteitä.
Suomen vieraskielisimpänä kaupunkina tehtävämme on tuoda myös kuntatason haasteet valtiovallan – lainsäätäjän – tietoisuuteen, ennen kuin olemme ongelmien kanssa peruuttamattomasti Ruotsin tiellä.
Ruotsin viranomaiset ja poliitikot ovat toistuvasti varoittaneet tekemästä samaa virhettä kuin he ovat tehneet – vastaanottaneet turvapaikanhakijoita runsaasti, vuodesta toiseen.
Ruotsi onkin jo ottamassa mallia Tanskan turvapaikkapolitiikan rajoituksista. Tanska on myös edelleen kiristämässä omaa politiikkaansa.
Myös Saksa ja Ranska ovat kiristämässä turvapaikkapolitiikkaansa. Liittokansleri Shultz on vaatinut EU:n ulkorajojen tiukempaa valvontaa – MYÖS Saksan rajojen.
Edellä mainitut valtioiden uudet linjaukset osoittavat, etteivät muutkaan läntiset EU-maat ole keksineet riittävästi toimivia ratkaisuja kansainvaellusten tuomiin ongelmiin.
Itäisistä EU-maista – Viro, Latvia, Liettua, Puola, Unkari Tshekki, Slovakia ja Unkari – EI ole juurikaan uutisoitu turvapaikanhakijoista johtuvista ongelmista.
Näissä maissa on onnistuttu kansallisilla päätöksillä pitämään ongelmat rajojen ulkopuolella. Kansallisilla ratkaisuilla siis voidaan vaikuttaa merkittävästi.
Ongelmista kärsivät valtaosaltaan kuntalaiset ja lasku tulee veronmaksajille. Ongelmat kohdistuvat myös vähävaraisiin vantaalaisiin mm. kilpailuna matalan kynnyksen työpaikoista ja edullisista vuokra-asunnoista.
Olemme tyytyväisiä, että segregaatioon liittyvä lisäyksemme menestyi viime vuoden neuvotteluissa.
” Vantaalla pyritään torjumaan segregaatiota aiempaa vaikuttavammin. Kuutoskaupunkien ja valtion kanssa yhteistyössä selvitetään kansainvälisten esimerkkien pohjalta, miten valtion ja kaupunkien toimin voidaan lisätä työkaluja ja mahdollisuuksia segregaation torjuntaan.”
Asia on syytä ottaa ripeästi työn alle. Yhteydenpito Ruotsiin ja Tanskaan: ystävyyskaupunkien kokemuksiin ja sikäläisiin lainsäädännön keinoihin ja menettelyihin.
Odotamme edelleen tiedottamista yhteydenpidosta ja erityisesti toimenpiteitä Vantaan osalta.
Tämän vuoden tekstilisäysesityksemme keskustelu ja kokemusten opiksi ottaminen kuutoskaupunkien ja kummikaupunkimme Huddinge´n kanssa hyväksyttiin.
Myös yhteydenpitoa Sisäministeriön ja Migrin kanssa on syytä lisätä.
Edelleen vieraskielisimpänä kaupunkina Vantaalle EI TULE sijoittaa vastaanottokeskuksista oleskeluluvan saaneita. Työtuloillaan toimeentuleva työperäinen maahanmuutto on tervetullutta.
Ensi vuoden talousarviokirjaan lisättiin teksti: Vantaalle/Vantaalta muuttaville tehdään säännöllisesti vetovoima/pitovoima kysely.
Riittääkö Vantaan vetovoima?
Tosiasioiden tunnustaminen on kaiken viisauden alku.
Sille tärkeä jatko on myös suunnitella ja toteuttaa toimenpiteitä, joilla tarvittavia muutoksia aikaansaadaan.
Kiitos
Kirjoitettu 13.11.2023

Piditkö lukemastasi? Jaa sisältö sosiaalisessa mediassa