Vantaan Perussuomalaisten valtuustoryhmän puhe Vantaan kaupungin talousarviosta 2020

Vantaan Perussuomalaisten valtuustoryhmän puheenjohtaja Niilo Kärki

 

PS ryhmäpuhe 11.11. 2019

 

Sosiaali ja terveys

Perusuomalaiset ovat pääosin tyytyväisiä sos-ter henkilöstön lisäyksiin. Niitä vielä korineuvotteluissa hieman täydennettiin.

Kuitenkin iltavastaanottojen järjestäminen terveysasemilla 2020 tulee hoitaa niin, etteivät iltavastaanotot heikennä nykyisiä palveluja.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että ne järjestetään joko ostopalveluina tai terveysasemille palkataan tarvittavat hoitajat ja lääkärit nykyisten lisäksi iltavastaanottojen toteuttamiseen.

Nykyiset jonot johtuvat resurssipulasta, eikä vastaanottojen siirtäminen aamusta iltaan samoilla resursseilla tarjoa yhtään lisäpalvelua kuntalaisille. Henkilöstön jaksaminen ei veny kohtuuttomuuksiin eikä myöskään parantaisi rekrytointi-ilmapiiriä.

Sisäilma

Viimevuotiseen tapaan merkittävään asemaan budjettineuvotteluissa nousi sisäilmaongelmat ja niiden hoitaminen. Koulujen ja päiväkotien uudis- sekä laajennusrakentaminen jatkuvat. Kahden sisäilma-asiantuntijan lisäys oli ongelman laajuden huomioiden todella niukka lohtu.

Tärkein uusi päätös 2018 oli – vihdoin – 2019 uusi sitova tavoite 15.2 : “Sisäilmasta sairastuneille tarjotaan tilat, jotka eivät aiheuta oireita.”

Tänään tulleen tiedotteen mukaan helmikuun lopulla Simonkylän koulun pihalla on ”sisäympäristöpaviljonki”. Tällaisen hyvän-ilman opetustila on välttämätön myös Länsi-Vantaalla. Pienille koululaisille koulumatkasta kertyy helposti liian pitkä.

Merkittävää päätöksissä on, että jatkossakin ymmärretään oireista kärsivistä huolehtimisen ja rakennusten sisäilmakorjausten tekemisen olevan kaksi eri asiaa. Vantaan on isännänvastuulla huolehdittava niin oppilaiden kuin opettajien ja muun henkilökunnan terveellisistä työskentelyolosuhteista. Remontit ovat sitten oma projektinsa.

Tarvittavat väistötilat on aina järjestettävä viivyttelemättä.

Toimintaympäristö

Budjettikirjassa merkittävä toimintaympäristön muutos – myös 2020 – on vieraskielisten määrän kasvu.

Vieraskielisten määrässä olemme viimeisten tilastojen mukaan edelleen Suomen vieraskielisin kunta. Väestönkasvustamme 80% on kymmenen vuoden ajan tullut vieraskielisestä väestöstä.

Vantaan strategian mukaan kaupungin toimialat toimivat alueellisen segregaation ehkäisemiseksi.

Budjettikirjassa mainittu positiivisen erityiskohtelun ohjelma vaikuttaa lähinnä oireiden hoitamiselta, ei segregaation ehkäisyltä. Vuosittaiset kaupunginhallituksen vahvistamat ohjelman päälinjaukset on syytä kirjata myös talousarvioon näkyviin.

On selvää, ettei segregaatio ole yksin Vantaan ongelma. Espoon kaupunginjohtaja on jo julkisuudessakin (HS 4.3.) vaatinut valtiolta parempaa maahanmuuttajista aiheutuvien valtavien kulujen kattamista. Helsingin suomenkielisten pikkulapsiperheiden muuttamisesta heikko-osaisilta alueilta ennen lasten kouluun menoa kirjoitti jo Helsingin Sanomatkin (3.10.).

Viime vuonna esitimme, että segregaation ehkäisyn alalla on pyrittävä lisäämään yhteistyötä pääkaupunkiseudun kaupunkien kesken.

Nyt korineuvotteluissa päästiin yhteisymmärrykseen hyvästä muotoilusta “Käynnissä olevan metropolistrategiatyön yhteydessä kehitetään keinoja alueellisen segregaation vähentämiseksi metropolialueella.” Jäämme odottamaan tuloksia.

Budjettiprosessi

Budjetin sisällön kehittämisen lisäksi valtuuston on edelleen syytä miettiä budjettiprosessin kehittämistä.

Ryhmien yhteinen budjettivalmistelu, ns ”korikokous” kesti tänäKIN vuonna reilut 17 tuntia. Se on pitkä aika tuottaa 1,7 miljardin budjettiin kaupunginjohtajan teknisten korjausesitysten lisäksi puolen promillen lisäkohdennuksia.

Saimme yhdessä aikaiseksi noin 100 muutosta, joista kaupunginjohtajan teknisiä korjauksia ja päivityksiä oli n. 10%.

Ryhmien esityksistä ”korikokouksessa” hyväksyttiin noin 90 isompaa ja pienempää tekstimuutosta ja 10 menolisäystä.

On varmaan hyvä edelleen pohtia mahdollisuutta käsitellä budjettiluonnosta tämänvuotista perusteellisemmin lautakunnissa, jolloin yksityiskohtainen asiantuntijuus ja harkintavalmius kohtaisivat toimialojen alustavassa käsittelyssä vielä nykyistäkin paremmin.

Vantaan ratikka

Ratikkasuunnitelma on tulossa valtuuston iltakouluun kahden viikon päästä.

Nykytiedoin ratikkasuunnitelma on liian kallis perussuomalaisille – ja erityisesti vantaalaisille.

 

PS-valtuustoryhmän puheenjohtaja

Niilo Kärki
Kirjoitettu 11.11.2019

Piditkö lukemastasi? Jaa sisältö sosiaalisessa mediassa